88 % suomalaisista maksaa rahastoista turhia kuluja

Sijoitusrahastoihin liittyvät merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä vaaditut minimisijoitukset muodostavat yksityissijoittajille kynnyksen aloittaa pitkäjänteinen rahastosäästäminen. Tämä selviää Nordnetin teettämästä maanlaajuisesta rahastokyselystä, jossa havaittiin suuria eroja eri puolilla Suomea asuvien säästäjien välillä.

Finanssialan Keskusliiton mukaan 17 % suomalaisista omistaa tällä hetkellä sijoitusrahastoja. Nordnetin rahastokyselyn mukaan 99,3 % suomalaisista pitää rahastojen kustannuksia merkityksellisinä ja noin 50 % suomalaisista ei halua maksaa rahasto-osuuksiensa merkinnän yhteydessä yli 0,5 % merkintäpalkkiota. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella 59 % suomalaisista ostaisi todennäköisesti rahasto-osuuksia, jos rahastoihin ei liittyisi lainkaan turhia merkintä- ja lunastuspalkkioita.

Nordnet vastaa asiakkaiden ja säästäjien toiveisiin poistamalla ensimmäisenä pankkina Suomessa kaikkien rahastosijoitusten merkintä- ja lunastuspalkkiot pysyvästi. Nordnet mahdollistaa samanaikaisesti yli 2 miljoonan suomalaisen yksityissijoittajan pienetkin kertasijoitukset hyvin alhaisella kustannustasolla. Jatkossa suomalainen säästäjä voi vaihtaa suppean valikoiman ja korkeat kustannukset laajaan valikoimaan ja alhaiseen kulutasoon Nordnetissä, jossa säästäjän ei tarvitse maksaa minkään rahaston ostamisesta ja myymisestä lainkaan palkkioita. Nordnetin Rahastomaailman kautta säästäjälle tarjoutuu mahdollisuus käydä kauppaa esimerkiksi Nordean, Dansken, Handelsbankenin, Fidelityn, Odinin, Evlin ja noin 30 muun rahastoyhtiön rahastoilla. Alkuun pääsee jo vain 15 euron minimisijoituksella.

Rahastokysely perustuu Nordnetin Cint AB:lta tilaamaan kyselytutkimukseen, jonka otos kattaa 1 000 Suomessa asuvaa vastaajaa. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2013.

Lyhennelmä

Eteläsuomalaiset ovat lähtökohtaisesti valmiimpia kantamaan rahastosijoittamisen riskiä, koska he ymmärtävät rahojen pankkitilillä makuuttamisen olevan pitkällä aikavälillä huonoin sijoitusvaihtoehto. Sijoitusvarallisuuden puute rajoittaa käytännössä rahastosäästämisen suosiota.

Länsisuomalaiset kokevat rahastosäästämisen varsin turvalliseksi sijoitusmuodoksi, jonka tuottomahdollisuudet ovat houkuttelevat suhteessa riskiprofiiliin. Tämä ilmenee alueella rahastosäästämisen suosiona, joka on suhteellisesti suurinta valtakunnallisessa vertailussa.

Itäsuomalaiset ymmärtävät, että varojen hajauttaminen on sekä helppoa että kustannustehokasta rahastosäästämisen kautta. Alueella harjoitettava sijoitustoiminta on kuitenkin miesten käsissä, sillä 34 prosenttia naisvastaajista ei osaa kertoa edes suhtautumistaan rahastosäästämistä kohtaan.

Pohjoissuomalaiset suhtautuvat rahastoihin pessimistisesti ja pitävät kaksin käsin kiinni jokaisesta työllä ansaitusta eurosta. Pohjois-Suomessa asuvista ainoastaan 4 % uskoo sijoitusrahastojen tuottavan hyvin ja jopa 31 % arvioi niiden tuottavan huonosti. IT-sektorin ylikuumentuminen 1990-luvulla ja sitä seurannut 2000-luvun merkittävä alakulo selittävät osaltaan varovaista suhtautumista.

Etelä-Suomi: Sijoitusrahastot pienempi paha kuin rahojen makuuttaminen pankkitilillä

Eteläsuomalaisista 28 % kokee, että rahasto-osuuksien omistaminen on järkevämpää sijoitustoimintaa kuin varojen säilyttäminen matalakorkoisella pankkitilillä. Toisaalta Etelä-Suomessa asuvilla ihmisillä on Suomen mittakaavassa eniten vaikeuksia säästää rahastoon sijoitettavaa alkuvarallisuutta, koska merkittävin eteläsuomalaisten mainitsema syy rahasto-osuuksien omistamattomuudelle on säästöjen puute (yli 60 % vastaajista).

Kyselyn perusteella on myös havaittavissa, että Etelä-Suomessa rahasto-osuudet hankitaan kiireellä tai vähäisten tietojen varassa: eteläsuomalaisista vastaajista 27 % kertoo, etteivät he osaa kertoa omistamiensa rahasto-osuuksien kustannuksista. Toisaalta eteläsuomalaiset ovat avoimia, sillä he ovat ottaneet hyödyn 2000-luvun sähköisistä kaupankäyntimahdollisuuksista: 28 % Etelä-Suomessa asuvista kertoo hankkineensa rahasto-osuuksia muualta kuin kivijalkapankistaan. Tämä on maan korkein luku kyseisellä mittarilla. Perinteisistä kaavoista irtautuminen näyttää olevan selvityksen perusteella helpompaa miehille kuin naisille, joista valtakunnallisesti jopa 87 % hankkii rahasto-osuutensa muun pankkiasioinnin yhteydessä tutusta ja turvallisesta konttorista. Miehillä vastaava osuus on 66 %.

-       Omistusasunto on usein eteläsuomalaisten suurin yksittäinen sijoituskohde. Kovalla rahalla hankittu omistusasunto saattaa olla monelle kaupunkilaiselle statussymboli, kun se on muualla Suomessa lähempänä elinehtoa. Suosittelen kuitenkin asunnon käyttämistä asumiseen ja karttuvan varallisuuden sijoittamista joko rahastoihin tai pörssiosakkeisiin yksilöllisen riskiprofiilin mukaisesti. Tällöin on paremmat mahdollisuudet realisoida varoja nopeallakin aikataululla verrattuna tilanteeseen, jossa pääoma on tapetoitu seiniin ja lakattu lattiapintoihin, sanoo Nordnet Suomen maajohtaja Niklas Odenwall.

Länsi-Suomi: Rahastosijoittaminen on jokseenkin turvallista ja matalan kynnyksen toimintaa

Länsisuomalaisten keskuudesta löytyy prosentuaalisesti eniten kansaa, joka omistaa tällä hetkellä rahasto-osuuksia tai parhaillaan harkitsee sijoituksia niihin (yhteensä 51 %). Länsi-Suomessa asuvat ovat maanlaajuisessa vertailussa uskaliaimpia harkitsemaan rahasto-osuuksiensa hankkimista myös suoraan sijoituspalveluyhtiön, eikä ainoastaan oman kivijalkapankkinsa välityksellä.

Länsisuomalaiset keskittyvät muuta maata tarkemmin rahastosijoittamisen tuotto-odotukseen, sillä vain
8 % Länsi-Suomessa asuvista ilmoittaa rahasto-osuuksien ostoaikeiden vauhdittajaksi alhaisemmat kustannukset. Havaintoa tukee lisäksi se, että vain 1 % länsisuomalaisista kokee sijoitustoiminnan korkeat kustannukset ensisijaiseksi esteeksi aloittaa rahastosäästäminen. Rahastokyselyn tulosten perusteella erityisesti naiset kokevat, että rahasto-osuuksien hankinnan minimisijoitussumman alhaisuus on tärkeämpi kriteeri kuin rahaston kustannusrakenne. Valtakunnan tasolla 18 % naisista ilmoittaa, että nykyistä alhaisempi minimisijoitussumma saisi heidät sijoittamaan rahastoihin. Miehillä vastaava luku on 11 %.

-       Länsisuomalaiset eivät lähde sijoitusmarkkinoille pupu pöksyissä, vaan he uskaltavat odottaa rahastosijoituksiltaan myös hyvää tuottoa. 12 % Länsi-Suomessa asuvista kokee rahastot turvallisiksi sijoituskohteiksi, mikä on maan korkein luku kyseisellä mittarilla tarkasteltuna.
Länsisuomalaiset ovat myös maan innokkaimpia hankkimaan usean rahastoyhtiön rahastoja hajauttaakseen sijoitusvarallisuuttaan tehokkaasti (4 % vastaajista). On erittäin hienoa, että rahastokyselyn mukaan säästäminen kuuluu Länsi-Suomessa tasavertaisesti sekä miehille että naisille, sillä yksikään alueen vastaajista ei ole vastausten perusteella antanut puolisolleen avointa valtakirjaa raha-asioiden hoitoon, Odenwall pohtii.

Itä-Suomi: Hajauttaminen on rahastojen kautta helppoa ja kustannustehokasta

Itä-Suomesta löytyy maan pienin prosenttiosuus asukkaita, joiden mielestä rahastosäästäminen tuottaa huonosti (15 %). Itäsuomalaiset myös kokevat maanlaajuisessa tarkastelussa vähiten, että rahasto-osuuksien hankkimisen ja omistamisen kustannustaso olisi liian korkea (14 %). Jopa 28 % alueen vastaajista pitää sijoitusvarallisuuden hajauttamista helppona nimenomaan rahastojen kautta. Rahastokyselyn tulosten mukaan itäsuomalaiset lähtisivät kuitenkin mielellään markkinoille pienten askelten periaatteilla: jopa 24 % alueen vastaajista ilmoittaa, että nykyistä alhaisempi minimisijoitussumma saisi heidät sijoittamaan rahastoihin. Tämä on maan korkein luku kyseisellä mittarilla.

Rahastokyselyn perusteella on lisäksi ilmeistä, että rahastosäästämiseen liittyvä sijoitustietämys lepää Itä-Suomessa enimmäkseen miesten varassa. Alueen naisvastaajista 34 prosenttia ei kykene kertomaan edes sitä, millainen kuva heillä on rahastosäästämisestä. Itäsuomalaiset naiset myös omistavat selvästi muuta maata vähemmän rahasto-osuuksia (62 % naisvastaajista ei omista). Lisää rohkeutta kaipaisivat Itä-Suomessa asuvat sijoitusrahastoja omistavat miehetkin, sillä heistä vain 15 % on ostanut rahasto-osuutensa muualta kuin kivijalkapankistaan.

-       Olen hyvin tyytyväinen siitä, että itäsuomalaiset ovat sisäistäneet rahastosäästämisen tarjoamat mahdollisuudet erityisesti passiiviselle eli markkinoita keskimääräistä harvemmin seuraavalle sijoittajalle. Valitettavasti positiivinen suhtautuminen sijoitusrahastoja kohtaan koskee rahastoselvityksen mukaan vain miehiä, sillä Itä-Suomessa asuvat naiset ovat koko maassa aliedustettuina rahastosäästämisen osalta. En lähtisi myöskään pullistelemaan itäsuomalaisen miehen asemassa, sillä heistä kukaan ei ilmoittanut harkitsevansa sijoitusrahastojen ostamista nykyaikaisesti sijoituspalveluyhtiön kautta. Toivoisin itäsuomalaisten keskuuteen lisää rahastoaiheista tietämystä ja rohkeutta hankkia rahasto-osuuksia paitsi kustannustehokkaasti myös vaivattomasti internetin välityksellä, Odenwall sanoo. 

Pohjois-Suomi: Säästöjen kartuttaminen on mahdollista vain työtä tekemällä

Rahastokyselyn mukaan pohjoissuomalaiset ovat sijoitusrahastoja kohtaan ladattujen tuotto-odotusten perusteella selvästi maan pessimistisintä kansaa, sillä vain 4 % vastaajista uskoo rahasto-osuuksien tuottavan hyvin. Yhtä negatiivista linjaa jatkavat 31 % vastaajista, joiden mukaan sijoitusrahastot tuottavat huonosti. Tämä on maan korkein luku kyseisellä mittarilla.

Pohjois-Suomessa sijoitustoimintaan suhtautumista leimaa tuotto-odotuksen korostamisen sijaan pelko riskien realisoitumisesta: ainoastaan 8 % pohjoissuomalaisista vastaajista kokee, että rahastot ovat turvallisia sijoituskohteita. Tämä on maan matalin luku kyseisellä mittarilla. Rahastokyselyn tulosten perusteella on lisäksi ilmeistä, että Pohjois-Suomessa kansa ei ole toistaiseksi löytänyt rahastosäästämisen luvattua taivasta internetissä: kyselyn mukaan pohjoissuomalaisten varovainen suhtautuminen sijoitustoimintaa kohtaan ilmenee selvänä yliedustuksena säästäjissä, jotka harkitsevat rahasto-osuuksien hankkimista ensisijaisesti vain kivijalkapankkinsa kautta (81 % vastaajista). On myös valitettavaa, että jopa 17 % pohjoissuomalaisista säilyttää varojaan mieluummin reaalikoroltaan negatiivisella pankkitilillä kuin rahasto-osuuksissa. Tämä on maan selvästi korkein osuus kyseisellä mittarilla tarkasteltuna.

-       Pohjois-Suomessa ei uskota lottovoittoon rahasto-osuuksia omistamalla. Pohjoissuomalaisten vastauksista käy ilmi, että jokaisesta työllä ansaitusta eurosta pidetään kiinni kaksin käsin.
Kyselyn mukaan 81 % pohjoissuomalaisista kokee, että he voisivat harkita sijoitusrahastojen hankkimista ensisijaisesti vain tutun ja turvallisen kivijalkapankkinsa kautta. Pohjoisessa asuvilta ihmisiltä tuntuu puuttuvan riittävä usko pitkäaikaissäästämiseen osakkeiden ja sijoitusrahastojen kautta, sillä jopa 17 prosenttia vastaajista säästää tällä hetkellä vain pankkitilille, jossa inflaatio tekee varojen ostovoimasta taatusti selvää jälkeä ajan myötä. Erityisesti pohjoissuomalaisten naisvastaajien keskuudessa on ilmeistä, että rahastosäästämisen kompastuskiveksi muodostuu aivan liian usein riittämätön tietämys sijoitusrahastosta tuotteena. Oulun seudulla asuvat ihmiset ovat varmasti kokeneet IT-sektorin 2000-luvun laskusuhdanteen sekä työpaikkojen menettämisen että IT-yhtiöiden osakkeiden merkittävien kurssilaskujen kautta, mikä saattaa osaltaan selittää nuivaa suhtautumista rahastosäästämistä kohtaan, Odenwall toteaa.

Kokonaisuutena tarkastellen rahastosäästämisellä on todella merkittävää kasvupotentiaalia kaikkialla Suomessa. Osa kansalaisista tarvitsee lisää sijoitustuotteita koskevaa asianmukaista tietoa, osa sen sijaan rohkeutta nähdä rahastosijoittamisen tuotto-odotus houkuttelevana suhteessa sijoitustoiminnan kustannuksiin ja riskitasoon.

-       Olen hyvin iloinen siitä, että rahastosäästäminen koetaan Suomessa yleensä erinomaiseksi välineeksi sijoitusvarallisuuden kustannustehokkaaseen ja vaivattomaan hajauttamiseen. Nykyisen ja uudistuvan verolainsäädännön näkökulmasta rahastosijoittaminen on lisäksi erittäin verotehokasta, sillä rahasto ei maksa lainkaan veroa rahaston saamista osinkotuloista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rahastosijoittaja kohtaa osinkoverotuksen aikanaan vasta rahasto-osuuksia luovuttaessaan. Olen erittäin innostunut päätöksestämme madaltaa rahastosäästämisen kynnystä yli kahdelta miljoonalta suomalaiselta. Lupaan tarjota kotimaisille säästäjille monipuolisen ja kehittyvän rahastovalikoiman, päivänvalon kestävän kustannustason ilman merkintä- ja lunastuspalkkioita tai suuria minimisijoituksia sekä nykyaikaiset kaupankäyntimahdollisuudet internetin välityksellä, Nordnet Suomen maajohtaja Niklas Odenwall korostaa.

CINT AB:n omistama Nopeatvastaukset-tutkimuspalvelu toteutti web-paneelikyselyn Nordnetin toimeksiannosta. Kysymykset esitettiin Suomen väestöä edustavalle otokselle. Yhteensä 1000 suomalaista vastasi kyselyyn. Tulokset vastaavat sukupuolen, iän ja alueen mukaan koko Suomen väestöä. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2013. Tutkimuksen virhemarginaali on noin +/-3 prosenttia.

Lisätietoja antaa:
Niklas Odenwall, Nordnet Suomen maajohtaja, 358 40 565 6043
niklas.odenwall@nordnet.fi

Nordnet is a Nordic online bank with about 456,000 accounts in Sweden, Norway, Denmark and Finland. We provide services that simplifies savings and loans. With a modern and smart approach, we focus on active savers. The holding company, Nordnet AB (plc), is listed on NASDAQ OMX Stockholm. Visit us at www.nordnet.se, www.nordnet.no, www.nordnet.dk and www.nordnet.fi.