Nordnet tutki, kumpi kotitalousasioista päättää, mies vai nainen. Yli kaksi kolmasosaa (74 %) vastanneista pariskunnista katsoi, että molemmilla on yhtä suuri päätäntävalta kotitalouden raha-asioissa. Vastanneista 16 prosenttia katsoi, että mies päättää ja 10 prosenttia, että naisella on päätäntävalta raha-asioissa.
Jälkimmäisen tilaston taustalla on kuitenkin mielenkiintoinen huomio. Mikäli päätöksenteko ei ole yhteistä, kumpikin sukupuoli kokee, että he itse päättävät raha-asioista yksin. Lähes neljännes (23 %) miehistä ja lähes viidennes (17 %) naisista katsoo, että he päättävät raha-asioista yhteisessä taloudessa.
– Suomi on tasa-arvoinen maa. Siltä osin kun se sitä ei ole, omasta päätösvallasta kuvitellaan liikoja, Nordnet Suomen talousasiantuntija Martin Paasi toteaa.
Ilmiö toistui, kun pariskunnilta kysyttiin, kumpi puolisoista tekee suuremmat kulutuspäätökset tai kumpi tekee asumiseen liittyvät valinnat. Kahden kolmasosan enemmistö katsoi päätösten olevan yhteisiä (67 % ja 70 %). Siltä osin, kun näin ei ollut, kummankin sukupuolen enemmistö katsoi, että he itse tekevät päätökset.
Vain lapsiin ja päivittäiskulutukseen liittyvissä hankinnoissa löytyi sukupuolten välillä yksimielisyys siltä osin, kun päätöksiä ei tehdä tasapuolisesti: silloin naiset päättävät. Näiden kysymysten osalta lähes yhtä moni lapsiperheellisistä vastaajista ilmoitti päätöksen olevan naisella (49 % ja 34 %) kuin että päätös tehdään yhteisesti (47 % ja 57 %).
– Tämä selittynee paitsi kotiäitiyden suhteellisella yleisyydellä, myös sillä, että perhevapaa jakaantuu epätasaisesti naisten hyväksi. Kotiin jäävä vanhempi tulee hoitaneeksi päivittäiset hankinnat, Paasi tuumaa.
Suomalaisista 40 prosenttia ei tiedä täysin kiinteiden kuukausimenojensa keskimääräistä euromäärää. Naisista kuitenkin jopa 82 prosenttia ilmoitti tietävänsä tarkasti, mihin rahat menevät.
– Jokseenkin yllättävää kuitenkin oli, että 76 prosentilla vastanneista ei ole yhteistä pankkitiliä kuukausimenoja varten. Kuvittelisi kuukausittaisen kulujakosavotan puoltavan sellaisen pystyttämistä, Paasi jatkaa.
Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö CINT ajalla 28.12.2015–3.1.2016. Kyselyyn vastasi 1 010 20–70-vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali +/-3 %.
Lisätietoja antaa:
Martin Paasi, Nordnet Suomen talousasiantuntija
050 591 8292 / martin.paasi@nordnet.fi