79 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo, että suomalaisten kulutusluoton käyttö on viime vuosina kasvanut hieman (47,9 prosenttia vastanneista) tai merkittävästi (31,7 prosenttia).
– Finanssialan Keskusliiton elokuun tilastojen pohjalta velanotto on kuitenkin viimeisten vuosien aikana pienentynyt rahoitusvaroihin nähden. Velanotto on siis keskimäärin kasvanut hitaammin kuin varallisuuden karttuminen, kommentoi Nordnet Suomen talousvalmentaja Martin Paasi.
Kulutusluottoa jopa kymmeniä tuhansia euroja
Noin puolet (50,8 prosenttia) vastanneista uskoo, että suomalaisilla on kulutusluottoa keskimäärin tuhansia euroja, yli neljännes (26,2 prosenttia) arvioi, että kulutusluottoa on kymmeniä tuhansia euroja tai sitäkin enemmän. 55,8 prosenttia vastanneista uskoo kulutuksen jatkuvan nykytasolla tai kasvavan tulevan vuoden aikana.
Pitäisikö huolestua?
– Finanssialan Keskusliiton tilastoista käy ilmi, että kotitalouksien velkaantumisaste on pysähtynyt 120 prosentin paikkeille, kun velat suhteutetaan käytettävissä oleviin nettotuloihin. Tämä on eurooppalaista keskitasoa, toteaa Paasi.
– Maksuhäiriötapaukset ovat toki kasvaneet yli viidenneksellä viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä on lähinnä pikalainojen seurausta ja huolestuttavaa varsinkin siksi, että niitä käyttävät usein nuoret, Paasi jatkaa.
Kyselystä käy ilmi, että itäsuomalaiset (49,1 prosenttia) uskovat säästävänsä länsisuomalaisia (38,8 prosenttia) hanakammin.
Pankkitilit ja asunnot suomalaisten säästäjien suosiossa
43 prosenttia vastanneista, varsinkin nuoret miehet, arvioi suomalaisten säästämisen kohdistuvan pankkitileille, kun vajaa kolmannes, vanhempiin naisiin painottuen, näkee omistusasunnon lyhennykset todennäköisimpänä säästökohteena.
– Huolestuttavinta on, että nuorista lähes kaksi kolmasosaa (62,7 prosenttia) arvioi säästöjen kohdistuvan pankkitileille, jotka tunnetusti eivät tuota mitään. Varsinkin nuorten pitäisi säästää osakkeisiin pitkäjänteisesti, neuvoo Paasi.
Noin puolet (55,7) vastanneista uskoo oman taloudellisen tilanteensa säilyvän ennallaan, 21,1 prosenttia uskoo tilanteen parantuvan ja 23,2 prosenttia tilanteen huononevan.
Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö CINT AB viikolla 30, 2014. Kyselyyn vastasi 1036 18–70-vuotiasta henkilöä. Virhemarginaali on noin +/-3 %-yksikköä. Kyselyssä kulutusluotoksi määriteltiin sellainen laina, jolla on rahoitettu muuta kuin asunnon ostoa, liiketoimintaa tai sijoituksia.
Lisätietoja antaa:
Martin Paasi, Nordnet Suomen talousvalmentaja
+358 50 5918292 / martin.paasi@nordnet.fi