Suomalaisia kalvaa stressi sijoittamisesta
Varallisuuttaan sijoittavista suomalaisista jopa puolet kokee jonkinlaista stressiä omaan säästämiseen liittyvistä ajatuksista. Suomalaisten mielenrauhaa kalvaa ajatus, pitäisikö heidän tehdä enemmän rahojensa tuoton eteen. 24 % vastaajista ilmoittaa kokevansa asiasta jonkin verran stressiä ja 2 % paljon. Ne, joille eläkeikä on ajankohtainen, näyttäisivät pohtivan rahojensa tuottoa enemmän. 24 % luottaa siihen, että sijoitukset ovat hyvällä mallilla eikä koe säästöistään minkäänlaista stressiä.
Suomalaiset varovaista ja pelokasta kansaa
Selkeästi tärkein tekijä, joka rajoittaa suomalaisten säästäjien sijoitusaktiivisuutta on pelko rahojen menettämisestä (27 %). Tämä korostuu etenkin 23–35-vuotiaiden keskuudessa.
”Selvityksestä käy ilmi, että naiset pelkäävät rahojensa menettämistä miehiä enemmän, kun taas miehet ovat epäluuloisempia sijoittamisen kulujen ja myyjien ammattitaidon suhteen. Vaikka miehet ovat tutustuneet sijoittamisen maailmaan naisia syvemmin, ehkä hieman yllättäen miehet eivät pidä omaisuutensa sijoittamista yhtä tärkeänä kuin naiset”, toteaa Nordnetin talousvalmentaja Kirsi Salo.
Tyytyväisimmät säästäjät löytyvät nettivälittäjien asiakkaista
65 % vastaajista on sitä mieltä, että omien sijoitusten hoito vähintäänkin menettelee. Vain 5 % vastaajista on suorastaan tyytymättömiä.
Tyytymättömimmät säästäjät löytyvät niistä, jotka luottavat varallisuutensa pankkien ja sijoitusyhtiöiden huomaan erilaisiin valmiisiin sijoitustuotteisiin. Tyytyväisimpiä varallisuutensa hoitoon ovat ne, jotka hoitavat omat sijoituksensa käymällä kauppaa netin välityksellä.
”Säästäjät tyytyvät selvästi liian vähään, sillä tyytyväisten joukossa on paljon niitä, jotka makuuttavat rahojaan pankkitileillä”, harmittelee Kirsi Salo.
Miehet siirtymässä hyvää vauhtia itsenäisiksi sijoittajiksi nettiin
”Selvityksestä näkyy että, suomalaisilla miehillä on hyvä itsetunto säästäjinä ja talouden tuntijoina. Vastanneista miehistä jo suurempi osa hoitaa sijoituksensa mieluummin käymällä itse kauppaa netissä kuin luottaa pankkien valmiisiin sijoitustuotteisiin”, toteaa talousvalmentaja Kirsi Salo.
Kiinnostus nettikauppaan on suurta koko miesväen keskuudessa. Kaikkien kyselyyn vastanneiden miesten keskuudessa sijoitusintoa lisäisi tällä hetkellä kaikkein eniten se, jos he voisivat oppia itse ostamaan ja myymään sijoitustuotteita netissä. Erityisen suurta kiinnostus nettikaupankäyntiin on 23–35-vuotiaiden vastaajien keskuudessa.
Naiset kokevat säästämisen maailman hankalaksi
Vastanneista naisista vain 7 % hoitaa sijoituksensa itse käymällä kauppaa netissä ja 17 % sijoittaa varallisuutensa rahoitus- tai sijoitusyhtiöiden valmiisiin tuotteisiin. 55 % naisista ilmoittaa, ettei heillä ole rahaa sijoitettavaksi. Miehillä vastaava luku on 46 %.
Naisten sijoitusintoa latistaa selkeästi miehiä enemmän se, että he kokevat vaikeaksi ymmärtää talousmediaa ja palveluntarjoajia. Naisten halukkuutta sijoittaa lisäisi eniten se, jos joku puhuisi heille sijoittamisesta niin, että he voisivat todella ymmärtää omat vaihtoehtonsa.
Säästäjillä edelleen harhakuva siitä, että rahat ovat hyvässä hoidossa pankkitilillä
Suomalaisista löytyy edelleen paljon niitä, jotka eivät sijoita vaan pitävät ylimääräistä varallisuutta pankkitileillä (asuntoa mukaan lukematta). Puolella vastaajista olisi rahaa säästöön laitettavaksi, mutta 2/3 vastaajista ilmoittaa, ettei heillä ole sijoituksia. Tässä ryhmässä korostuu naisten määrä (72 % vs. 62 % miehet) sekä Itä- ja Pohjois-Suomen osuus. Suurin syy tähän on se, etteivät he pidä varallisuutensa sijoittamista tärkeänä tai pelkäävät rahojensa menettämistä.
”Ironista on, että pankkitilillä rahan ostovoima hiipuu takuuvarmasti yleisen hintatason noustessa. 20 vuotta sitten tilille laitettu kymppitonni on vain varjo alkuperäisestään tänä päivänä”, muistuttaa Salo.
Käteistileillä rahojaan pitävien kiinnostusta sijoittamiseen lisäisi eniten se, jos joku puhuisi sijoittamisesta niin, että he voisivat ymmärtää omat vaihtoehtonsa. Varallisuutensa pankkien tai sijoitusyhtiöiden hoitoon antaneet, kokevat muita enemmän vaikeaksi ymmärtää talousmediaa ja palveluntarjoajia ja heillä on muita vähemmän aikaa tutustua sijoitustietoon.
Kysely toteutettiin tutkimuspalvelu SnabbaSvar.se:n (www.snabbasvar.se) avulla, jonka omistaa CINT AB. Kysymykset esitettiin web-paneelin kautta Suomen väestöä edustavalle otokselle. Yhteensä 1 033 suomalaista vastasi kyselyyn. Tulokset vastaavat sukupuolen, iän ja alueen mukaan koko Suomen väestöä. Kysely toteutettiin viikolla 14. Tutkimuksen virhemarginaali on noin +/-3 %.